Psykologia: Persoonallisuus

Persoonallisuus on käsitteenä laaja, eikä sille ole yksimielisesti hyväksyttyä määritelmää. Persoonallisuudesta puhuttaessa viitataan yleensä niihin ihmisen verraten pysyviin ja keskeisiin ominaisuuksiin, jotka yhdessä esiintyessään tekevät hänestä ainutlaatuisen yksilön. (Nurmi – Ahonen – Lyytinen – Lyytinen – Pulkkinen – Ruoppila 2015: 197.) Nykyaikaisen persoonallisuuden käsitteen loi Sigmund Freud psykoanalyyttistä teoriaa kehittäessään; eikä hänen teoriaansa täten voikaan olla mainitsematta. Freudin teorian mukaan ihmisen persoonallisuus koostuu kolmesta jatkuvasti keskenään vuorovaikutuksessa olevasta kerroksesta, joista hän käytti nimitystä id, ego ja superego.

·      Id (”se”) eli viettiminä koostuu kaikesta siitä, mikä on perittyä ja jo syntymän hetkellä ihmisessä olemassa valmiina mukaan lukien vietit ja psyykkinen energia. Id pyrkii toimiin mielihyväperiaatteen mukaisesti eli pyrkii säilyttämään riittävän tyydytyksen tilan, ja siten toimii alitajuisesti sekä tiedostamatta.

·      Ego eli tietoinen tahtominä kehittyy monien turhautumisten ja pettymysten kautta ja on yksilön käyttäytymistä ja ajattelua ohjaava tietoinen ja rationaalinen minä. Lisäksi sen funktiona on pyrkimys sovittamaan id:n mielihyväperiaatteen ja superegon keskinäiset ristiriidat mahdollisimman hyvin toimivaan kompromissiin.

·      Superego eli ylinminä on se moraalinen minä, joka on viimeisenä kehittyvä persoonallisuuden kerros. Se on mielikuva perinteisistä arvoista ja ihanteista, jotka yksilö on ympäristöstä omaksunut ja se edustaa enemmän ihanteellista minää kuin realistista mielikuvaa todellisuudesta. Sen kautta yksilöllä on muun muassa käsitys siitä, mikä on oikein ja mikä väärin. (Toivio – Nordling 2013: 69-73.)

Carl Gustaf Jung, sveitsiläinen psykiatri ja syvyyspsykologi sekä yksi Freudin tärkeimmistä seuraajista, kehitti analyyttisen psykologian teorian, jossa hän painotti itseksi tulemisen eli individuaation prosessia. Hänen ymmärryksensä persoonallisuudesta on muotoiltu joustavammin kuin Freudin psykoanalyysissa. Jungin näkemyksen mukaan psyyke on sama kuin ihmisen koko persoonallisuus, joka pitää sisällään erillisiä keskenään vuorovaikutuksessa olevia rakenteita, joita ovat itse (ego), yksilöllinen tiedostamaton ja sen kompleksit sekä kollektiivinen piilotajunta. Jungin teoriassa persoonallisuudella on neljä perustoimintoa: ajattelu, tunteet, aistiminen ja intuitio eli sisäinen näkemys. Hänen mukaansa jokin näistä perustoiminnoista voi olla pidemmälle kehittynyt kuin kolme muuta, ja siten muodostaa tietoisuuden hallitsevan osan. Hän esitti, että ihmismielellä on mahdollisuus synteesiin ja itseksi tulemiseen vasta silloin, kun kaikki neljä perustoimintoa ovat tasavertaisia keskenään, ja silloin ihminen voi kokea sisäistä harmoniaa ja eheyttä. (Toivio ym. 2013: 84-89.)

Persoonallisuudesta on olemassa lukuisia teorioita, mutta viime aikoina suurta suosiota on saavuttanut viiden persoonallisuuden teoria (Big five -teoria). Yhdysvaltalaiset tutkijat Costa ja McCrae eristivät viisi piirrettä: Ekstraversio eli ulospäisuuntauneisuus, neuroottisuus eli tunne-elämän epätasapainoisuus, tunnollisuus, avoimuus uusille kokemuksille ja myönteisyys eli sovinnollisuus. Kaikilla piirteillä on myös alapiirteensä, sillä jokainen piirre kattaa yksilöiden välisiä eroja laajalla alueella ja sisältää joukon kapea-alaisempia persoonallisuuden ulottuvuuksia. (Nurmi – Ahonen – Lyytinen – Lyytinen – Pulkkinen – Ruoppila 2015: 198-199.)

Persoonallisuuden perustan muodostaa temperamentti suhteellisen pysyvine piirteineen ja taipumuksineen (Mielenterveysseura). Temperamentti eli luonteenlaatu on puolestaan geneettinen, mutta etenkin synnynnäinen, koska ympäristötekijät vaikuttavat siihen samoin kuin persoonallisuuteen. Temperamentti kehittyy ja muokkautuu kasvatuksen ja elämänkokemusten kautta. Esimerkiksi äkkipikaisuus, ujous tai reagointiherkkyys ovat piirteitä, joihin on mahdollista jossain määrin vaikuttaa vielä aikuisenakin. Toisaalta taas pitkään jatkunut stressi, huolestuneisuus ja haastavat elämäntilanteet voivat saada rauhallisenkin henkilön muuttumaan äkkipikaiseksi ja arvaamattomaksi. Tietoisemmat ja hallitummat reagoimisen ja käyttäytymisen tavat ovat tunnetaitoja, joita voi opiskella ja oppia. Persoonallisuus on siis myös joustava ja elävä kokonaisuus, joka muovautuu läpi elämän. (Mielenterveysseura.)

Jungin persoonallisen kehityksen teoriaan sisältyy ekstroverttisuuden ja introverttisuuden käsitteet, joiden pohjalta kehitettiin ensimmäiset psykologian persoonallisuuden arviointimenetelmät (Toivio ym. 2013: 90). Edelleenkin näiden käsitteiden avulla voidaan luokitella ihmisten persoonallisia ominaisuuksia esimerkiksi työelämässä toimijoina. Ihminen ei kuitenkaan yleensä edusta täysin jompaakumpaa ääripäätä, olemalla joko introvertti tai ekstrovertti. Yleensä sijoitumme jatkumolle; ja ihminen voi olla myös ambientti, joka edustaa näiden kahden välimuotoa (Johtamispsykologi 2015). Työ- tai opiskelupaikan hakuprosesseissa voidaan hyödyntää erilaisia persoonallisuustestejä, joiden avulla pyritään kartoittamaan hakijan soveltuvuutta alalle. Edelleen on yleisesti käytössä 1940-luvulla kehitetty Myers-Briggsin tyyppi-indikaattori (MBTI), joka pohjautuu Jungin teorioihin persoonallisuustyypeistä. Testiä on kritisoitu laajasti muun muassa psykologian piireissä, joissa koetaan testin pohjautuvan vanhentuneeseen käsitykseen persoonallisuudesta tai yleiseen väärinymmärrykseen, että olisi olemassa tiettyjä persoonallisuustyyppejä. Nykykäsityksen mukaan ajatellaan, että on olemassa persoonallisuusjatkumoita. (HS 2017.)

Oleellista ei ole välttämättä mihin kohtaan ihminen sijoittuu ekstrovertti-introvertti- tai muussa persoonallisuutta kuvaavassa jatkumossa, vaan pikemminkin se, että osaa tunnistaa itsessään ja muissa näiden erilaisten ja vaihtelevien ominaisuuksien vahvuudet. Työelämässä tai koulumaailmankin projekteissa on tärkeää, että joukosta löytyy erilaisia persoonallisten ominaisuuksien omaavia henkilöitä, jotka täydentävät toinen toisiaan omilla yksilöllisillä vahvuuksillaan. Toisen heikkous on toisen vahvuus, ja niin edelleen. Tämänkaltaisesta näkökulmasta voi selittää myös sen, miksi moniammatillinen työskentely tuottaa tulosta alalla kuin alalla – erilaiset toimijat yhdistyvät ja muodostavat ainutlaatuisia kokonaisuuksia. Moniammatillisuus on siis myös monipersoonallisuutta.

Persoonallisuus, ja yleisesti ottaen ihmismieli, on mielenkiintoinen ja arvoituksellinen aihe, joka on kiinnostanut ihmisiä kautta aikojen. Sen tutkiminen on jatkuva prosessi, niin kollektiivisesti kuin yksilötasolla. Myös persoonallisuudessa ilmenevät häiriöt ovat jatkuvia tutkimuksen kohteita, ja niistä onkin kehitetty useita diagnooseja häiriön tyypistä riippuen. Yle Areenassa on nähtävillä aihetta sivuava mielenkiintoinen tiededokumenttisarja: Mikä meitä odottaa?. Dokumenttisarja pohjautuu Dunedinin kaupungin vuonna 1972 syntyneistä asukkaista tehtyyn pitkittäistutkimukseen. Siinä käsitellään muun muassa varhaislapsuuden ympäristötekijöiden ja geneettisen alttiuden vaikutusta persoonallisuuden kehitykseen, kuten miksi jotkut ovat taipuvaisia rikolliseen ja väkivaltaiseen käytökseen. Dokumenttisarjasta on vielä kaksi viimeistä osaa nähtävillä Yle Areenassa.

Linkki Yle Areenan dokumenttisarjaan:

https://areena.yle.fi/1-3037578

Lähteet

HS= Helsingin Sanomat

HS 2017. ”Oletko ENFP vai INTJ?” Armottoman vanhentunutta persoonatestiä käytetään jatkuvasti työelämässä ja deittiprofiileissa – psykologi kertoo, miksi se ei toimi. Toimittaja: Juha Typpö. Haastattelussa: Jari Lipsanen, psykologi, Helsingin yliopiston opettaja ja Suomen psykologiliiton testilautakunnan puheenjohtaja. Julkaistu 1.3.2017. Verkkodokumentti. <http://www.hs.fi/nyt/art-2000005108680.htm>. Luettu 10.9.2017.

Johtamispsykologi 2015. Mia Aspegrén (PsykM, FM): Introvertti, ekstrovertti, ambivertti? Blogiteksti. Verkkojulkaisu. <https://johtamispsykologi.wordpress.com/2015/06/14/introvertti-ekstrovertti-ambivertti/>. Luettu 10.9.2017.

Mielenterveysseura (Mieli). Millainen luonne on? Verkkodokumentti. <https://www.mielenterveysseura.fi/fi/mielenterveys/itsetuntemus/millainen-luonne-olen >. Luettu 8.9.2017.

Nurmi, Jari-Erik – Ahonen, Timo – Lyytinen, Heikki – Lyytinen, Paula – Pulkkinen, Lea – Ruoppila, Isto 2015. Ihmisen psykologinen kehitys. Jyväskylä: PS- Kustannus.

Toivio, Timo – Nordling, Esa 2013. Mielenterveyden psykologia. Porvoo: Bookwell Oy.